Tuomioistuinprosessin uudistus 2026: Todistajakuulemisten videotallennus käytännössä

Mistä oikein on kysymys?

Tällä hetkellä sekä riita- että rikosprosessit saattavat kestää vuosia. Hovioikeuden prosessi on pitkälti käräjäprosessin toisinto ja todistajakuulemisten valmistelu vie paljon aikaa. Ajan kuluminen ja todistajien kuuleminen uudelleen vaikuttavat asianosaisten ja todistajien kertomusten luotettavuuteen.

Tuomioistuinprosessien tehostamiseksi ja näytön arvioinnin oikeellisuuden parantamiseksi ollaan muuttamassa vuosikymmeniä voimassa olevaa prosessia sekä riita- että rikosasioissa. Uudistuksen myötä digitalisaatio ottaa suuren loikan myös tuomioistuimissa, sillä hovioikeus ei tule enää ottamaan vastaan henkilötodistelua, vaan käyttää jatkossa todisteluna käräjäoikeudessa taltioituja videoita kuulemisista.

Prosessimuutos tulee tämänhetkisen tiedon mukaan voimaan jo toukokuun lopussa 2026, ja se tulee edellyttämään uusia työskentelytapoja. Osittain käräjäoikeuksissa edellytetään jo nyt näiden uusien työskentelytapojen noudattamista.  

Näin muutos tulee vaikuttamaan käräjäoikeuden istuntoihin

Uudistuksen voimaantulon jälkeen kaikki kuulemiset tallennetaan videolle. Videotallenteen tekemiseksi istuntosaleihin on asennettu uusia kiinteitä tallennuslaitteita. Kiinteiden tallennuslaitteiden takia jatkossa kaikkien kuultavien tulisi istua kuulemisen aikana todistajapaikalla. Käräjäoikeuksissa tulee olemaan käytössä myös siirrettäviä kameroita, joten videon ottaminen muualta kuin todistajapaikalta onnistunee myös, esimerkiksi jos on tarpeen kirjallisten todisteiden läpikäymiseen todistajan kanssa.  

Kuvatallenne on pääsääntöisesti tehtävä jokaisesta kuulemisesta. Vain erityisestä syystä kuvatallenne voidaan jättää tekemättä. Lisäksi puhelinkuulusteluista ei tehdä kuvatallennetta lainkaan, vaan ne ovat erillinen poikkeus kuvatallennusvelvollisuudesta.

Tarkoituksena on, että hovioikeus katsoo käräjäoikeudessa videoituja kuulemisia pääkäsittelyssä henkilökohtaisen uudelleenkuulemisen sijaan. Videot katsotaan pääkäsittelyssä asianosaisten ja hovioikeuden kokoonpanon läsnä ollessa.

Jotta hovioikeus voisi tarvittaessa katsoa vain tietyn kohdan videotallenteesta, käräjäoikeuden on kuulemisen aikana merkittävä uuteen videotallennusjärjestelmään niin sanottuja indeksitietoja, eli pääosin asian riitaisia todistusteemoja. Tämän vuoksi kuulemiset on jatkossa jäsenneltävä selkeästi näiden riitaisten todistusteemojen mukaan.

Todistustallenneuudistus edellyttää käräjäoikeuksia ja asiamiehiä valmistelemaan asiat huolellisesti, jotta kaikilla on selkeä käsitys asian kokonaisuudesta ja sen eri osista. Todennäköisesti muutoksen alkuvaiheissa asian valmistelu tulee viemään enemmän aikaa ja muuttamaan sitä tapaa, miten sekä kirjallinen että suullinen todistelu jäsennellään. Asian huolellisen jäsentelyn avulla on tarkoituksena saada myös paremmin jäsenneltyjä tuomioita ja sitä kautta paremmin jäsenneltyjä valituksia.

Tällä hetkellä todistelu käydään usein lävitse asiakirja kerrallaan. Jatkossa läpikäynti on teemakohtaista ja samaa todistetta saatetaan joutua käsittelemään useita kertoja. Pääsääntö on kuitenkin, että henkilötodistajat kuullaan vain kerran, mutta tästäkin pääsäännöstä voidaan poiketa, jos jäsennelty käsittely näin vaatii.

Säännökset ovat kuitenkin vielä hieman epäselviä sen osalta, tulisiko henkilötodistelussa käydä aina yhtä teemaa läpi pääkuulusteluineen ja vastakuulusteluineen ennen siirtymistä seuraavaan teemaan, vai saisiko myös jatkossa nimeävä osapuoli hoitaa ensin oman kuulemisensa loppuun ennen vastapuolen vastakuulustelua ja mahdollisuutta horjuttaa kertomuksen luotettavuutta.

Jatkossa prosessi tulee siten pitämään sisällään monta pientä osaprosessia.

Näin uudistus tulee vaikuttamaan valitusprosessiin

Uudistuksen yhtenä tavoitteena on muutoksenhaun kohdentaminen, eli että hovioikeuteen vietäisiin vain osia riidasta eikä riitaa kokonaisuudessaan. Valituksissa olisi jatkossa noudatettava samaa jäsentelyä kuin käräjäoikeuden tuomiossa, eli riitaisten teemojen mukaista jäsentelyä.

Kuten tähänkin asti, äänitallenteita voidaan luovuttaa asianosaisille, mutta niihin tulee jatkossa lisätä edellä mainitut indeksitiedot. Kuvatallenteita ei kuitenkaan luovuteta, vaan niitä on mentävä katsomaan käräjäoikeuteen paikan päälle, ja mukaan saa tällöin tuoda vain kynän ja paperia. Tämä käytäntö yhdessä vesileiman kanssa turvaa sen, ettei kuvatallennetta jaeta internetissä.

On myös tärkeää huomioida, että tuomioistuimen on hävitettävä kuvatallenne 30 päivän kuluessa asian lainvoimaisuudesta, eli mahdollisessa purkuprosessissa kuvatallenne ei olisi enää käytettävissä. Äänitallenteet sen sijaan voivat jäädä asiamiehen arkistoon jopa kymmeneksi vuodeksi, joten voi olla paikallaan tilata aina varmuuden vuoksi kaikki äänitallenteet arkistoon.  

Valituksessa on esitettävä perusteltu pyyntö pääkäsittelyn toimittamisesta hovioikeudessa ja esitettävä käsityksensä siitä, onko jotakuta kuultava henkilökohtaisesti ja miltä osin käräjäoikeudessa annettu kertomus tulisi ottaa vastaan kuvatallenteelta.

Vaikka uudessa säännöksessä ei sitä edellytä, hovioikeuksien toiveena on esitetty olevan, että valituksessa yksilöitäisiin mahdollisimman tarkasti, jopa minuutin tarkkuudella, miltä osin kertomus on otettava vastaan kuvatallenteelta, jos sitä ei oteta vastaan kokonaisuudessaan. Riita-asian valituksessa olisi joka tapauksessa yksilöitävä, minkä riitaisen seikan osalta tallennetta olisi katsottava. Rikosasiassa riittää pääsääntöisesti, että syytekohta yksilöidään.

Sen sijaan, että kaikki katsoisivat kuvatallennetta yhdessä, on mahdollista esittää pyyntö siitä, että hovioikeus katsoo kuvatallenteen ilman asianosaisten läsnäoloa. Tällöin käytetään niin sanottua viittausmenettelyä, eli tehdään viittaukset niihin tallenteen kohtiin, jotka hovioikeuden tulisi katsoa. Tällainen viittausmenettely edellyttää perusteltua pyyntöä, mutta hovioikeus voi myös omasta aloitteestaan päättää, että kertomuksia otetaan vastaan viittausmenettelyllä. Viittausmenettelyä on tarkoitus noudattaa lähinnä erityisen laajoissa asioissa, joissa sillä voidaan saavuttaa huomattavaa ajansäästöä.

Henkilöitä voidaan jatkossakin kuulla henkilökohtaisesti hovioikeudessa, jos tietyt edellytykset täyttyvät. Valituksessa esitetystä perustellusta syystä on mahdollista esittää henkilötodistajalle lisäkysymyksiä, ja erityisestä syystä henkilöä voidaan kuulustella myös kokonaan uudelleen. Lisä- ja uudelleenkuulustelujen tulee kuitenkin olla poikkeuksia. Syynä tällaiselle pyynnölle voisi olla esimerkiksi epäonnistunut tallenne, ristiriitainen kertomus käräjäoikeudessa, uudet esille tulleet seikat ja todisteet, tai että asia on muuttunut muutoksenhakuvaiheessa toiseksi. Sen sijaan huolimattoman asianajon tai uuden puolustus- tai kuulemisstrategian takia henkilöä ei voida kuulla uudestaan. Uudelleenkuulustelutilanteessa käräjäoikeuden tallennetta voidaan käyttää vertailuaineistona.

Uudistus tulee vaatimaan totuttelua — onneksi olemme valmiina

Koska uudistettu prosessi on uusi sekä tuomareille että asiamiehille, tullaan siihen liittyviä säännöksiä todennäköisesti soveltamaan hyvin vaihtelevalla tavalla. Tämä tarkoittaa sitä, että uudistuksen voimaantulon alkuvaiheessa asiamiehen voi olla haastavaa ennakoida, miten asiaa istuva käräjätuomari haluaa asiaa hoitaa. Myös vastapuolen asiamiehen mahdollisuudet mukautua kulloisenkin tuomarin menettelytapoihin tulee vaikuttamaan asian hoitamiseen menevään aikaan.

Me Propertalla olemme valmiita ottamaan tämän laajan uudistuksen vastaan hyvin valmistautuneina ja avoimin mielin. Olemme hyvissä ajoin perehtyneet uudistukseen ja koulutusten kautta hankkineet tietoa, miten tuomioistuimissa suhtaudutaan uudistukseen ja millaisia toiveita tuomioistuimilla on asianajajien työskentelyyn liittyen. Olemme vakuuttuneita siitä, että pystymme jatkossakin hoitamaan asiakkaidemme asiat tehokkaasti ja asiantuntevasti.