Uudistettu pelastuslaki: vastuu palovaroittimista siirtyy huoneiston haltijalta taloyhtiölle
Uudistettu pelastuslaki (379/2011) on astunut voimaan vuoden alusta 1.1.2024. Uudistuksen myötä asuntojen palovaroittimien hankinta- ja kunnossapitovastuu siirtyy kahden vuoden siirtymäajan jälkeen rakennuksen omistajalle. Muutoksen vaikutukset kohdistuvat erityisesti kerros- ja rivitaloihin, joissa vastuu palovaroittimista siirtyy asukkaalta yhtiölle.
Lakiuudistuksen tavoitteena on ollut muun muassa paloturvallisuuden parantaminen varmistamalla, että kaikissa asunnoissa olisi toimivat palovaroittimet. Etenkin kerros- ja rivitaloissa palovaroittimen puuttuminen tai toimimattomuus vaikuttaa olennaisesti niin kyseisen huoneiston kuin naapuriasuntojen paloturvallisuuteen. Lakiuudistuksella pyritään tilanteeseen, jossa riskit liittyen siihen, että taloyhtiön kaikki asukkaat eivät välttämättä itse muista tai kykene vaihtamaan palovaroitinta tai sen paristoa, vähenisivät huomattavasti. Nimittäin pelastustoimen tilastojen mukaan vuosina 2009–2018 asuinrakennusten tulipaloista keskimäärin 32 prosentissa asunnossa ei ollut palovaroitinta. Kuolemaan johtaneissa tulipaloissa tilastot osoittavat, että palovaroitin puuttui tai ei toiminut keskimäärin 39 prosentissa tulipaloista. Pelastuslain muutokset tarkoittavat käytännössä sitä, että etenkin suuremmissa taloyhtiössä on syytä ajoissa ryhtyä miettimään käytäntöjä, joilla varmistetaan, että yhtiössä on valmiudet siirtymäkauden jälkeen, eli vuodesta 2026 lähtien, olla vastuussa palovaroittimista. Uudistetun pelastuslain 17 §:n mukaan rakennuksen omistaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että asunto varustetaan riittävällä määrällä palovaroittimia. Lisäksi rakennuksen omistajan on huolehdittava, että palovaroittimet pidetään toimintakunnossa. Huoneiston asukkaalla on kuitenkin velvollisuus viipymättä ilmoittaa omistajalle palovaroittimien vioista.
Helmikuusta 2009 lähtien uudisrakennuksissa on ollut pakollista asentaa verkkovirtaan kytketyt palovaroittimet, joten näissä taloyhtiöissä uudistettu laki ei vaadi suurempia toimenpiteitä (toki tällöinkin mm. paristo- tai akkuvarmennus aiheuttavat toimenpiteitä ja palovaroittimet tulee uusia vähintään joka kymmenes vuosi). Sen sijaan kohteissa, joille on haettu rakennuslupaa ennen helmikuuta 2009 ja kohteissa, joissa on paristo- tai akkukäyttöiset palovaroittimet, joudutaan nyt pohtimaan, miten vastuu palovaroittimista järjestetään.
Pelastuslain muutos ei velvoita taloyhtiöitä asentamaan verkkovirtaan kytkettyjä palovaroittimia, mutta tämä saattaa hallinnoinnin kannalta olla kätevä ratkaisu etenkin, jos yhtiössä on tulossa jokin suurempi saneeraus, jonka yhteydessä verkkovirtaan kytkettyjen palovaroittimien vaatimat sähkövedot on mahdollista tehdä. Moni vanhempi yhtiö onkin jo saattanut linjasaneerauksen yhteydessä siirtyä verkkovirtaan kytkettyihin palovaroittimiin.
Käytännön tasolla pelastuslain muutokset tarkoittavat taloyhtiölle myös sitä, että mahdollisten palovaroittimien hankinta on huomioitava taloyhtiön budjetissa. Lisäksi palovaroittimien vaatimista töistä on sovittava huoltoyhtiön kanssa, sillä palovaroittimien asennus ja kunnossapito vaatinevat huollon työpanosta.
