Korkein oikeus linjasi oikeustilaa ilmalämpöpumppujen osalta

Kor­kein oi­keus on linjannut 21.5.2021 antamassaan en­nak­ko­pää­tök­ses­sään, että il­ma­läm­pö­pum­pun asen­ta­mis­ta osa­ke­huo­neis­ton par­vek­keel­le oli ar­vioi­ta­va asunto-osakeyhtiölain 5 luvun 1 §:n mukaisena osa­ke­huo­neis­tos­sa teh­tä­vä­nä muu­tos­työ­nä.

Ilmalämpöpumppujen asentaminen osakkaan hallinnassa olevalle huoneistoparvekkeelle on puhuttanut pitkään ja oikeustila on ollut epäselvä. Kuvaavaa on, että Korkeimman oikeuden ratkaisemassa tapauksessa käräjäoikeus ja hovioikeus olivat päätyneet päinvastaisiin ratkaisuihin.

Kysymys ilmalämpöpumpun asentamisen sallittavuudesta liittyy sekä kunnossapitovastuun jakautumiseen että osakkaan oikeuteen tehdä muutostöitä huoneistossaan. Niin sanotut huoneistoparvekkeet kuuluvat asunto-osakeyhtiölain 1 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan osakehuoneistoon ja ovat osakkaan yksiomaisessa hallinnassa. Toisaalta asunto-osakeyhtiö vastaa lähtökohtaisesti parvekkeen kunnossapidosta. Asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 2 §:n 4 momentin tarkentavan säännöksen mukaan yhtiön on pidettävä kunnossa rakennuksen ulkopinta myös huoneistoparvekkeen kohdalla.

Ilmalämpöpumpun asentaminen vaatii käytännössä läpiviennin tekemistä yhtiön kunnossapitovastuulla olevaan rakennuksen ulkoseinään. Korkein oikeus on todennut, että siltä osin kuin rakennuksen ulkoseinä sijaitsee osakkeenomistajan hallinnassa olevan huoneiston ja huoneistoon kuuluvan parvekkeen välissä, ulkoseinä jää osakehuoneistoon kuuluvan alueen sisäpuolelle. Huoneisto, sen välittömässä yhteydessä sijaitseva parveke ja näiden välissä oleva osa rakennuksen ulkoseinää muodostavat luonnollisen ja kiinteän kokonaisuuden. Parvekkeen kohdalla olevan rakennuksen ulkoseinän erottaminen muutostyöoikeuden suhteen osakehuoneistoon kuuluvasta kokonaisuudesta olisi keinotekoinen ja käytännön tarpeita vastaamaton ratkaisu.

Korkeimman oikeuden ratkaisemassa asiassa oli kysymys tilanteesta, jossa Turussa sijaitsevan kerrostalon ylimmässä, 8. kerroksessa asuva osakkeenomistaja oli tehnyt taloyhtiölle muutostyöilmoituksen koskien ilmalämpöpumpun asentamista lasitetulle parvekkeelleen. Isännöitsijä oli ilmoittanut, ettei lupaa muun muassa melun vuoksi myönnetä. Tästä huolimatta ilmalämpöpumppu asennettiin siten, että sen läpivienti tehtiin huoneiston makuuhuoneen ja lasitetun parvekkeen väliseen seinään. Taloyhtiö oli päättänyt ylimääräisessä yhtiökokouksessaan, ettei osakkaiden ilmalämpöpumppuasennuksia sallita. Taloyhtiön hallitus oli valtuutettu poistattamaan luvattomat ilmalämpöpumput. Varsinais-Suomen käräjäoikeus on ollut samaa mieltä yhtiön kanssa, Turun hovioikeus puolestaan osakkaan kannalla.

Korkein oikeus on kuitenkin myös todennut, että oikeus muutosten tekemiseen parvekkeella ei ole rajoittamaton. Taloyhtiöllä ja toisella osakkeenomistajalla on ratkaisun mukaan oikeus asettaa muutostyölle ehtoja, jos työ voi vahingoittaa rakennusta tai aiheuttaa muuta haittaa yhtiölle tai toiselle osakkeenomistajalle. Ääritapauksessa kohtuuton muutostyö voitaisiin kieltää myös kokonaan.

Asennuksen hyväksyttävyyttä arvioitaessa noudatettaneen myös muita parvekkeen muutostöitä koskevia periaatteita, jolloin taloyhtiöllä on oikeus valvoa erityisesti, ettei rakennuksen ulkonäköön puututa, tai muille osakkeenomistajille aiheudu kohtuutonta haittaa esimerkiksi kohtuuttoman melun muodossa. Näin ollen voidaan olettaa, että esimerkiksi parvekkeen kaiteen suojaan jääviin hiljaisiin ilmalämpöpumppuihin ei ole perustetta puuttua. Sen sijaan, jos asennuspaikka on hyvin näkyvä, tai laite hyvin äänekäs, oikeutta asennukseen ei ole.

Korkeimman oikeuden käsittelemä tapaus vaikuttaa taustatiedoiltaan selkeältä ns. perustapaukselta. Korkeimman oikeuden perustelujen mukaan asunto-osakeyhtiö ei ole asettanut asennukselle ehtoja, vaan asennus on kielletty kokonaan. Aikaisempien oikeusasteiden perusteluissa on käsitelty asennusta, mutta asennustyön asianmukaisuudessa ei ilmeisesti ole ollut huomauttamista. Korkein oikeus perustelee, että ilmalämpöpumpusta on hyötyä huoneiston viilentämisessä, kun taas yhtiölle asianmukaisesta asennuksesta aiheutuva haitta oli suhteellisen vähäinen. Toisin sanoen, asunto-osakeyhtiöllä ei ole ollut syytä kieltää asennusta.

On hyvä myöskin muistaa, että kaikki asunto-osakeyhtiölain muutostyön suorittajalle asettamat velvoitteet ovat edelleen voimassa. Muutostyö, kuten kaikki kunnossapito- ja muutostyö yhtiössä, on suoritettava määräyksiä ja hyvää rakennustapaa noudattaen. Yhtiöllä on myös oikeus valvoa muutostyötä.