Uusi rakentamislaki 2025 – Mitä muuttui?
Uusi rakentamislaki astui voimaan 1.1.2025 ja korvasi aiemman maankäyttö- ja rakennuslain. Uudistus tuo mukanaan merkittäviä muutoksia rakentamiseen, lupaprosesseihin ja kestävän kehityksen edistämiseen. Lain tavoitteena on sujuvoittaa lupaprosesseja, edistää kestävää rakentamista ja hyödyntää digitaalisia ratkaisuja. Tässä blogikirjoituksessa käydään läpi keskeisimmät muutokset ja niiden vaikutukset.
Rakentamislaki edellyttää rakennusten suunnitelma- ja toteumamallien toimittamista digitaalisessa muodossa. Lisäksi rakennusten käyttö- ja huolto-ohjeet tulee laatia konekielisesti luettavassa muodossa, mikä parantaa tiedon saatavuutta ja ylläpidon suunnittelua.
Uusi rakentamislaki yhdistää aiemmat rakennusluvan, toimenpideluvan ja toimenpideilmoituksen yhdeksi rakentamisluvaksi. Tämä muutos selkeyttää lupaprosessia. Alle 30 neliömetrin kokoisten, muuhun kuin asuinkäyttöön tarkoitettujen rakennusten, kuten pihasaunojen ja varastojen, rakentaminen onnistuu omalla ilmoituksella ilman rakentamislupaa. Myös alle 50 neliömetrin katoksen ja alle 30 metrin korkean maston tai piipun saa nyt rakentaa ilman lupamenettelyä. Asuinrakennuksen rakentamiseen tarvitaan edelleen aina lupa riippumatta rakennuksen koosta. Asuinrakennukseksi katsotaan rakennus, joka sisältää kiinteän keittiön tai hellan. Vaikka rakentamiseen liittyvää lupaprosessia on em. sujuvoitettu tulee rakentamisessa edelleen huomioida kaavamääräykset, jäljellä oleva rakennusoikeus ja rakentamislain edellyttämät olennaiset tekniset vaatimukset. Esimerkiksi alle 30 neliömetrin saunaa ei saa rakentaa, jos rakennusoikeutta ei ole kiinteistöllä enää jäljellä.
Lain tavoitteena on lisäksi edistää vähähiilistä rakentamista ja kiertotaloutta. Rakennushankkeilta edellytetään jatkossa hiilijalanjälkilaskentaa ja elinkaaritehokkuuden huomioimista. Vähähiilisyyttä ja hiilijalanjäljen raja-arvoa koskevat säännökset tulevat voimaan 1.1.2026. Uutena työkaluna lakiin on lisätty myös puhtaan siirtymän sijoittamislupa, joka nopeuttaa puhtaan energian investointien sijoittumista Suomeen. Kriteerit täyttävien teollisuushankkeiden luvitus ja rakentaminen nopeutuvat, kun niiden sijoittumisesta voidaan päättää ilman kaavoitusta.
Lisäksi poikkeamislupaa koskevaan sääntelyyn on tullut muutos, jonka mukaan rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muuttamisen asemakaavasta poiketen asumiseen tai muuhun ympäristöhäiriötä aiheuttamattomaan käyttöön, ei katsota aiheuttavan haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueidenkäytön muulle järjestämiselle. Tällaista käyttötarkoitusmuutosta ei pidetä myöskään vaikutuksiltaan rakentamislain 57 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna merkittävänä rakentamisena. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muuttamisen voidaan katsoa olevan erityinen syy, jos käyttötarkoituksen muuttamisella voidaan tukea rakennetun ympäristön kiertotaloutta ja vähähiilisyyttä.
Toimistomme asiantuntijat ovat perehtyneet uudistukseen perusteellisesti ja seuraamme sen soveltamista käytännössä. Autamme mielellämme rakennushankkeiden suunnitteluvaiheessa ja lupaprosesseissa.
