Urakoitsijan maksukyvyttömyys ja YSE 1998 – Mitä käy urakkasopimukselle?
Yrityssaneeraukset ja konkurssit ovat lisääntyneet viime aikoina erityisesti rakennusalalla. Rakennushankkeiden tilaajat ovat joutuneet entistä useammin tilanteisiin, jossa urakoitsija ilmoittaa maksukyvyttömyydestään kesken rakennushankkeen. Ensimmäinen kysymys tilaajan mielessä tällaisessa tilanteessa luonnollisesti on, mitä rakennushankkeelle tapahtuu?
Yrityssaneerausmenettelyn osalta lähtökohta on selvä – saneerausmenettely ei vaikuta velallisen tekemiin sopimuksiin. Urakoitsijan on saneerausmenettelystä huolimatta täytettävä urakkasopimuksen mukaiset velvoitteensa. Saneerausmenettely itsessään ei ole tilaajalle peruste urakkasopimuksen purkamiselle. Tilanne voi kuitenkin olla erilainen silloin, kun urakoitsija ei saneerausmenettelyyn pääsemisestä huolimatta taloudellisen tilanteensa vuoksi kykene täyttämään urakkasopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Tällöin tilaajan purkuoikeus voi täyttyä rakennusalan yleisten sopimusehtojen YSE 79 §:n tarkoittaman suorituskyvyttömyyden perusteella. On hyvä muistaa, että mainitun pykälän asettamien edellytysten täyttymisen arviointi on kuitenkin siinä määrin tulkinnanvaraista, että purkuperusteen täyttymistä kannattaa aina arvioida myös YSE 78 §:n mukaisen urakoitsijan sopimusrikkomuksen kautta.
Koska saneerausmenettelyllä ei ole lähtökohtaisesti vaikutusta urakkasopimukseen, ja urakoitsija on velvollinen täyttämään urakkasopimuksen mukaiset velvoitteensa saneerausmenettelystä huolimatta, tilaajan oikeutta urakkasopimuksen purkamiseen saneerausmenettelyn aikana tarkastellaan YSE 78 §:n näkökulmasta vastaavasti kuin ennen saneerausmenettelyä tapahtuvassa urakkasopimuksen purkamisessa. Purkuperusteen täyttyessä saneerausmenettely ei sellaisenaan estä urakkasopimuksen purkamista. Purkamista harkittaessa on kuitenkin olennaista noudattaa tarkkaan YSE-ehtojen menettelytapamääräyksiä muun muassa purkua edeltävän urakoitsijalle toimitettavan purku-uhkaisen huomautuksen osalta. Purkamisen jälkeen täytyy lisäksi huomioida mahdolliselle takaajalle varattava mahdollisuus urakan loppuunsaattamiseen.
Saneerausmenettelyn alkaminen aiheuttaa usein vähintään hetkellistä häiriötä urakoitsijan ja tämän muiden sopimuskumppaneiden välisissä suhteissa – aliurakoitsijoita ei saada työmaalle tai tavarantoimittajat vaativat ennakkomaksuja. Tästä syystä urakoitsijan saneerausmenettelyn yhteydessä saatetaan keskustella esimerkiksi maksuerätaulukon muuttamisesta tai siitä, että tilaaja suorittaisi urakoitsijan puolesta maksuja suoraan aliurakoitsijoille tai tavarantoimittajille. Vaikka maksujärjestelyihin tuleekin suhtautua varauksella, saattavat ne joissain tilanteissa edesauttaa urakan töiden etenemistä ja koitua siten myös tilaajan eduksi. Mikäli maksujärjestelyiden muutoksiin ryhdytään, tulee aina huomioida YSE 40 §:n vaatimus takaajan kirjallisesta suostumuksesta järjestelyille.
Urakkasopimus ei automaattisesti pääty edes silloin, jos urakoitsija asetetaan konkurssiin. Konkurssin alkamisen jälkeen tilaajan tulee konkurssilain 3 luvun 8 §:n mukaisesti tiedustella konkurssipesältä, sitoutuuko konkurssipesä urakkasopimukseen eli saattaako se urakan loppuun. Mikäli konkurssipesä ei kohtuullisessa ajassa ilmoita sitoutuvansa sopimukseen ja aseta lisäksi hyväksyttävää vakuutta sopimuksen täyttämisestä, urakkasopimus käytännössä purkautuu. Tässäkin tilanteessa tilaajan on huomioitava mahdollisen takaajan oikeus töiden loppuunsaattamiseen vastaavasti kuin saneerausmenettelyssä olevan urakoitsijan urakkasopimusta purettaessa. YSE 87 §:n mukaisesti takaajan on ilmoitettava tilaajalle urakan loppuunsaattamisesta 14 vuorokauden kuluessa siitä, kun tilaaja on kirjallisesti ilmoittanut takaajalle urakkasopimuksen purkamisesta.
YSE-ehdot sisältävät yksityiskohtaiset määräykset urakkasopimuksen purkamisen jälkeen noudatettavasta menettelystä työmaan haltuunoton (82 §) ja tilisuhteiden selvittämisen (83 §) osalta. Mikäli tilaaja purkaa saneerausmenettelyssä tai konkurssissa olevan urakoitsijan urakkasopimuksen, tilaajan on huomioitava yrityssaneeraus- tai konkurssilainsäädännöstä tulevat velvoitteet saataviensa ilmoittamisesta määräajassa selvittäjälle tai konkurssipesälle. Tämän velvoitteen hoitamisella on merkitystä myös mahdollisen takaajan vastuun kannalta. Tilaajan saatavien määrään liittyy välillä tulkinnanvaraisuutta erityisesti saneerausmenettelyssä siltä osin, katsotaanko saatavan perusteen syntyneen ennen vai jälkeen saneerausmenettelyhakemuksen vireilletulon. Asialla voi olla tilaajan kannalta huomattavaa merkitystä, sillä vain ennen saneerausmenettelyä koskevan hakemuksen vireilletuloa syntyneisiin – niin sanottuihin saneerausvelkoihin – voidaan kohdistaa velkajärjestelyn keinoja eli esimerkiksi leikata saatavan pääomaa. Tilaajan harkitessa urakkasopimuksen purkamista on aina syytä tehdä ennakollinen tilannekartoitus ja varmistaa, että mahdollisessa purkutilanteessa noudatetaan soveltuvia menettelytapamääräyksiä. Urakoitsijan maksukyvyttömyys tuo asiaan oman lisähaasteensa, joten sopimusmääräysten ohella maksukyvyttömyysmenettelyt huomioiden voidaan varmistua siitä, että tilaajan edut tulevat turvatuksi myös insolvenssilainsäädännön näkökulmasta.
