Rakentamismääräyskokoelma uudistui; mitä kävi hyvän rakennustavan määräyksille ja ohjeille?
Rakentamiselle ehdottomia laatuvaatimuksia on perinteisesti annettu Suomen rakentamismääräyskokoelmassa. Rakentamismääräyksiä uudistettiin maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen yhteydessä vuosina 2013 – 2017 korvaamalla vanhat määräykset uusilla asetuksilla. Perinteinen rakentamismääräyskokoelma sisälsi sitovia määräyksiä ja ohjeita, joissa esitettiin yksi hyväksyttävä toteutustapa, jolla määräys täytettiin. Määräyksissä yleensä kuvailtiin työntulosta esimerkiksi asettamalla vaatimus, jonka mukaan haitallinen kosteuden pääsy rakenteisiin oli estettävä edellytetyllä tavalla. Määräys oli sellaisenaan velvoittava, pakottava rakentamista koskeva vaatimus.
Uusissa asetuksissa ulkoasu on muuttunut. Asetuksissa esitetään vain velvoittavat määräykset. Ohjeita sitä vastoin annetaan muussa tausta-aineistossa, kuten perustelumuistioissa ja muissa ohjeissa.
Hyvän rakennustavan sisältö perustuu alalla noudatettaviin käytäntöihin ja näin ollen se muuttuu ajan kuluessa. Hyvän rakennustavan sisältö voi myös vaihdella eri rakennustöissä, koska esimerkiksi saneeraustyössä joudutaan aina huomioimaan olemassa olevat rakenteet, eikä uudisrakentamisen määräyksiä voi sellaisenaan noudattaa. Aikaisemmin periaate todettiin korjaus- ja muutostöiden osalta maankäyttö- ja rakennuslain 117.4 §:ssä siten, että tällaisessa työssä tulee ottaa huomioon rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet sekä rakennuksen soveltuvuus aiottuun käyttöön. Edelleen viitatun lainkohdan mukaan rakennuksen käyttäjien turvallisuus ei saanut muutosten johdosta vaarantua eivätkä heidän terveydelliset olonsa heikentyä.
Sittemmin maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa siirryttiin malliin, jossa asetusten soveltamisesta korjausrakentamisessa määrätään erikseen kussakin asetuksessa. Esimerkiksi rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta koskevat aikaisemmin voimassa olleet rakentamismääräyskokoelma C2:n (1998) määräykset ja ohjeet korvattiin ympäristöministeriön asetuksella rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta. Mainitun asetuksen 1 §:n mukaan asetusta sovelletaan uuden rakennuksen kosteusteknisen toimivuuden suunnitteluun ja rakentamiseen ja sen lisäksi myös rakennuksen laajennukseen, kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen, korjaus- ja muutostyöhön sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muutokseen. Ratkaisu mahdollistaa sen, että määräysten soveltamisesta voidaan antaa tarkempia ohjeita kussakin tapauksessa erikseen.
Hyvän esimerkin vanhoihin ohjeisiin sisältyvän mittatiedon ja määräysten erosta hyvän rakennustavan lähteenä antaa Helsingin hovioikeuden ratkaisu 29.6.2011 nro 2025 (dnro S 10/95). Linjasaneerausurakassa oli muun ohella riitaa siitä, pitääkö kellarin pohjaviemäriin asentaa puhdistusluukut. Asiasta ei ollut urakkasopimusasiakirjoissa mainintoja. Tilaaja perusteli vaatimusta puhdistusluukkujen asentamiselle sillä, että viemärin pituus oli yli 20 metriä. Kyseisenä ajankohtana voimassa olleen Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan D 1 kohdassa 4.5.6 edellytettiin, että jätevesilaitteisto on varustettava helposti luokse päästävin, suljettavin puhdistusaukoin ja että aukot oli sijoitettava haara- ja suunnanmuutoskohtiin siten, että putkisto voidaan kauttaaltaan puhdistaa (määräys). Samaan kohtaan liittyvän ohjeen 4.5.6.1 mukaan puhdistusaukkojen välinen etäisyys sai olla korkeintaan 20 metriä.
Hovioikeus katsoi Rakentamismääräyskokoelman D 1:n säännöksen 20 metrin välimatkasta ainoastaan ohjeelliseksi siten, ettei urakkasuorituksessa ollut virhettä, kun pohjaviemäri pystyttiin puhdistamaan pystyviemäreissä olevien tarkastusluukkujen kautta.
Uusiutuneissa rakentamismääräyksissä olevan mitta- ym. tiedon kannalta arviointi on selkeämpää, koska asetuksiin on jätetty vain määräykset. Jos määräyksessä on mittatieto tai muu määre, sitä pidetään velvoittavana vaatimuksena. Mahdollisen toteutustavan antavat ohjeet on poistettu määräyksistä. Vastaavan kaltaista arviointia hyvän rakennustavan sisällöstä voidaan joutua tekemään jatkossakin silloin, kun jostakin hyvän rakennustavan lähteestä löytyy hyvän rakennustavan kannalta mahdollisesti merkityksellistä mitta- tms. tietoa.
Mielenkiintoista olisi vertailla, missä määrin vanhan rakentamismääräyskokoelman ohjeiden sisältö on kokonaan poistettu uusista asetuksista ja missä määrin vanhojen ohjeiden sisältö on siirretty uusiin asetuksiin sisältyviin määräyksiin.
